Jalkapallon MM-kisojen alla on paljon puhuttu Diego Maradonan valmentajakyvyistä. On otsikoitu: Diego Maradona– pelastus vai kadotus? Joissakin arvioissa hänen on sanottu tuhoavan Argentiinan mahdollisuudet menestykseen, vaikka Argentiina on pelaajamateriaaliltaan erinomainen joukkue. Monet kriitikot ovat sitä mieltä, ettei hän osaa valmentaa laisinkaan. Aika näyttää, kuinka käy.
Monessa tilanteessa kouluttajakin toimii valmentajan roolissa. Tavoitteena on sparrata osallistujia parempiin tuloksiin. Kuinka iso rooli kouluttajalla on parempiin tuloksiin pääsemisessä? Nykyaikaiset oppimiskäsitykset korostavat osallistujan vastuuta oppimisessa sekä omakohtaisen tiedon prosessoinnin tärkeyttä. Toisaalta monella on muistoja omasta koulu- ja opiskeluajasta, jolloin jonkun opettajan toiminta vaikutti suoraan oppimisen mielekkyyden katoamiseen ja pahimmillaan jopa itsetunnon laskemiseen. Näissä tapauksissa kouluttajan rooli oli kadottaja: oppimisen ilon tuhoaja. Harvemmin kouluttaja on ehkä pelastaja, mutta sparraaja hän voi kyllä olla.
Miten kouluttaja voisi sparrata osallistujaa omalla toiminnallaan? Kirjallisuudesta löyyy esimerkiksi seuraavia ohjeita:
- Rohkaiseva ja kannustava palaute koko oppimisprosessin ajan. Palaute voi olla verbaalisen lisäksi myös non-verbaalista.
- Oma innostus tai innottomuus (tunteet) tarttuvat, joten se on hyvä pitää mielessä.
- Kannustaa kysymään ja kyseenalaistamaan.
- Auttaa osallistujaa keksimään ratkaisun itse, johdattelee, mutta ei anna vastausta suoraan.
- Sen sijaan, että kouluttaja puhuu, tekee tai näyttää, hän voi laittaa osallistujan tekemään vastaavat asiat. Näin osallistuja pääsee aktiiviseen rooliin.
- Yrittää auttaa osallistujaa tuntemaan omat voimaransa ja potentiaalinsa.
- Haastaa osallistujan menemään omalle epämukavuusalueelle.
Myös käytetyt opetusmenetelmät vaikuttavat siihen, kuinka paljon ohjaajan toiminta vaikuttaa osallistujaan.
